Kohdun limakalvon immunologiset tekijät ja hedelmällisyys
Kohdun limakalvon eli endometriumin immuunijärjestelmällä on tärkeä tehtävä alkion kiinnittymisessä ja raskauden alkuvaiheessa. Immuunisolut osallistuvat kohdun limakalvon toiminnan säätelyyn ja auttavat luomaan olosuhteet, joissa alkio voi kiinnittyä ja raskaus alkaa.
Joissakin tilanteissa kohdun limakalvon immuunisolujen määrässä tai toiminnassa voi olla poikkeavuuksia. Niiden mahdollista yhteyttä toistuviin alkion kiinnittymisen epäonnistumisiin tai toistuviin keskenmenoihin on tutkittu paljon. Tutkimusnäyttö on kuitenkin osittain ristiriitaista, eikä kaikkien löydösten kliininen merkitys ole vielä täysin selvillä.
Seuraavassa esitellään keskeisiä kohdun limakalvon immunologisia tekijöitä, joita voidaan tutkia osana hedelmällisyysselvittelyjä.
Kohdun luonnolliset tappajasolut (uterine natural killer cells, uNK-solut)
Luonnolliset tappajasolut eli NK-solut ovat immuunijärjestelmän soluja, jotka osallistuvat elimistön puolustukseen muun muassa viruksia, bakteereita ja muuttuneita soluja vastaan. Kohdun limakalvossa esiintyvillä NK-soluilla on kuitenkin hieman erilainen tehtävä kuin muualla elimistössä.
Kohdun NK-solut ovat erityisen tärkeitä kuukautiskierron jälkipuoliskolla ja alkuraskaudessa. Ne osallistuvat kohdun limakalvon kehitykseen, sen verenkierron ja verisuoniston muokkautumiseen sekä istukan muodostumiseen. Alkuraskaudessa ne muodostavat jopa noin 70 % kohdun ja istukan rajapinnan immuunisoluista.
Tutkimuksissa on selvitetty, voiko kohdun NK-solujen poikkeuksellisen suuri määrä tai muuttunut toiminta vaikuttaa alkion kiinnittymiseen tai raskauden etenemiseen. Tulokset ovat olleet osittain ristiriitaisia, mutta joidenkin tutkimusten perusteella kohonnut NK-solujen määrä saattaa olla yhteydessä heikompaan raskaaksi tulemiseen.
Yli 20 000 kohdun limakalvon näytteen analyysiin perustuvien havaintojen mukaan noin 20–30 prosentilla toistuvista alkion kiinnittymisen epäonnistumisista (RIF) tai toistuvista keskenmenoista (RSA) kärsivistä naisista on todettu tavallista enemmän kohdun NK-soluja.
Kohdun plasmasolut ja krooninen endometriitti
Krooninen endometriitti tarkoittaa kohdun limakalvon pitkäaikaista, yleensä lieväoireista tulehdustilaa. Siihen liittyy plasmasolujen kertyminen kohdun limakalvoon.
Krooninen endometriitti on usein oireeton. Jos oireita esiintyy, ne voivat olla epäspesifisiä, kuten pitkittynyttä alavatsakipua, yhdyntäkipua, epäsäännöllistä emätinverenvuotoa tai poikkeavaa valkovuotoa. Tämän vuoksi tila voi jäädä helposti tunnistamatta.
Diagnoosin tukena käytetään kohdun limakalvosta otettavaa kudosnäytettä. Plasmasolut tunnistetaan näytteestä CD138-värjäyksen avulla. Kansainvälisissä tutkimuksissa kroonisen endometriitin määritelmät ovat vaihdelleet, joissakin tutkimuksissa diagnoosiin on riittänyt yksittäinen CD138-positiivinen plasmasolu, kun taas toisissa on edellytetty useampia soluja.
Tämä määritelmien vaihtelu selittää osaltaan sen, miksi kroonisen endometriitin yleisyydeksi toistuvista keskenmenoista tai alkion kiinnittymisen epäonnistumisista kärsivillä naisilla on raportoitu hyvin erilaisia lukuja, noin 9–58 %.
Yli 20 000 kohdun limakalvon näytteen analyysiin perustuvien havaintojemme mukaan kroonista endometriittiä todetaan noin 10–15 prosentilla naisista, joilla on toistuvia alkion kiinnittymisen epäonnistumisia tai keskenmenoja.
Kohdun säätelijä-T-solut (regulatory T-cells, Treg-solut)
Säätelijä-T-solut ovat immuunijärjestelmän soluja, joiden tehtävänä on hillitä liian voimakkaita puolustusreaktioita ja ylläpitää immuunijärjestelmän tasapainoa.
Raskauden alkaessa immuunijärjestelmän on sopeuduttava tilanteeseen, jossa äidin elimistö sietää myös alkion ja myöhemmin sikiön isältä peräisin olevia rakenteita. Säätelijä-T-soluilla on tässä tärkeä tehtävä: ne auttavat ylläpitämään immuunijärjestelmän tasapainoa ja edistävät alkion hyväksymistä kohdun limakalvolla.
Tutkimuksissa on havaittu, että toistuvista keskenmenoista tai alkion kiinnittymisen epäonnistumisista kärsivillä naisilla kohdun limakalvon säätelijä-T-solujen määrä voi olla pienempi kuin naisilla, joilla ei ole vastaavia ongelmia.
Säätelijä-T-solujen vähäisemmän määrän tai muuttuneen toiminnan onkin esitetty voivan heikentää kohdun limakalvon vastaanottavuutta eli sen valmiutta vastaanottaa alkio. Aiheesta tarvitaan kuitenkin edelleen lisää tutkimusta, jotta löydösten kliininen merkitys ja mahdolliset hoitomahdollisuudet voidaan määrittää.
BCL6-proteiinin ilmentyminen kohdun limakalvolla
BCL6 on solujen tumassa esiintyvä proteiini, joka osallistuu muun muassa solujen kasvuun, erilaistumiseen ja tulehdusreaktioiden säätelyyn.
Endometrioosiin liittyy usein kohdun limakalvon ulkopuolisten pesäkkeiden lisäksi tulehduksellisia muutoksia ja poikkeavaa hormonaalista säätelyä. Näihin muutoksiin voi liittyä myös progesteronin vaikutuksen heikentyminen kohdun limakalvolla. Tätä ilmiötä kutsutaan progesteroniresistenssiksi.
Viime vuosina BCL6-proteiinin ilmentymistä kohdun limakalvolla on tutkittu erityisesti endometrioosia ja hedelmällisyysongelmia sairastavilla naisilla.
Tutkimusten perusteella BCL6-proteiinin lisääntynyt ilmentyminen on yhteydessä endometrioosiin ja saattaa kuvastaa kohdun limakalvon tulehduksellisia muutoksia sekä heikentynyttä vastetta progesteronille. Lisääntyneen BCL6-ilmentymisen on myös esitetty voivan vaikuttaa kohdun limakalvon toimintaan ja alkion kiinnittymisen edellytyksiin.
Miten BCL6 tutkitaan?
BCL6-proteiinin määrää voidaan tutkia kohdun limakalvosta otettavasta kudosnäytteestä immunohistokemiallisella värjäyksellä.
Tutkimuksessa arvioidaan värjäytyneiden kohdun limakalvon rauhassolujen tumien osuutta ja värjäytymisen voimakkuutta. Näiden perusteella lasketaan HSCORE-arvo. Tutkimuksissa HSCORE-arvoa yli 1,4 on pidetty poikkeavana.
Näyte tulisi ottaa luonnollisessa kuukautiskierrossa noin 7–10 vuorokautta ovulaation jälkeen, jotta tulosta voidaan arvioida oikeassa suhteessa kuukautiskierron vaiheeseen.
BCL6 ja hedelmällisyys
BCL6-ilmentymistä on tutkittu sekä endometrioosia sairastavilla että naisilla, joilla on selittämättömiä hedelmällisyysongelmia.
Joissakin tutkimuksissa BCL6-tutkimuksen on havaittu tunnistavan endometrioosiin liittyviä muutoksia varsin hyvin. Yhdessä tutkimuksessa sen herkkyydeksi raportoitiin 93 % ja tarkkuudeksi 96 % endometrioosin tunnistamisessa.
Eräässä prospektiivisessa tutkimuksessa 75 prosentilla selittämättömästä lapsettomuudesta kärsivistä naisista todettiin lisääntynyttä BCL6-ilmentymistä kohdun limakalvolla. Tähän löydökseen liittyi myös pienempi raskauden alkamisen ja elävänä syntymän todennäköisyys.
Lisäksi toistuvista alkion kiinnittymisen epäonnistumisista tai keskenmenoista kärsivillä naisilla on tutkimuksissa havaittu enemmän BCL6-proteiinin ilmentymistä kuin verrokkiryhmän naisilla.
BCL6-tutkimus voi siten tarjota lisätietoa kohdun limakalvon toiminnasta ja mahdollisista endometrioosiin liittyvistä muutoksista. Sen asema hedelmällisyystutkimuksissa ja löydöksen perusteella tehtävien hoitojen hyödyllisyys vaativat kuitenkin vielä lisätutkimusta.
Lähteet ja lisätiedot: www.reprognostics.de
Kohdun limakalvon immunologisten tekijöiden tutkiminen klinikallamme
Klinikallamme voidaan lääkärin yksilöllisen arvion perusteella käyttää Reprogenetics-tutkimusta kohdun limakalvon immunologisten tekijöiden selvittämiseen. Tutkimuksen avulla voidaan arvioida edellä kuvattuja immuunisoluja ja BCL6-proteiinin ilmentymistä kohdun limakalvolla.
Tutkimuksen tarpeellisuus arvioidaan aina yksilöllisesti potilaan hoitohistorian, aiempien raskauksien ja mahdollisten alkion kiinnittymiseen liittyvien ongelmien perusteella. Tutkimustuloksia hyödynnetään osana kokonaisarviota ja mahdollisen jatkohoidon suunnittelua.
On hyvä huomioida, että kohdun limakalvon immunologisten tekijöiden tutkimus on edelleen kehittyvä alue. Kaikkien edellä kuvattujen löydösten merkitystä raskauden alkamisen tai jatkumisen kannalta ei ole vielä pystytty varmuudella osoittamaan. Poikkeava tutkimustulos ei yksin tarkoita, että se olisi lapsettomuuden tai keskenmenojen syy, eikä kaikille löydöksille ole olemassa vakiintunutta, tutkimusnäyttöön perustuvaa hoitoa. Tutkimusten tarpeellisuus ja tulosten merkitys arvioidaan aina yksilöllisesti.