DEXEUS DEBAT-kongressi 29.5.-1.6.2025

Joukko hedelmöityshoitojen asiantuntijoita kokoontui 29.5.-1.6.2025 Sitgesiin Espanjaan keskustelemaan hedelmöityshoitojen uusista menetelmistä. Eero Varila oli mukana kokouksessa – tässä Eeron poimintoja kokouksen annista:

Munasolujen kypsytyshoito (stimulaatio) voidaan aloittaa missä kierron vaiheessa tahansa riippumatta kuukautisista.

Dextrassa näin on tehtykin. Sopiva hetki on toki usein kierron alussa, mutta varsinkin silloin, kun munasoluja on normaalia vähemmän tai huomattavan paljon, niin stimulaatio on viisainta aloittaa silloin, kun munarakkuloita on tarjolla optimaalinen määrä. Se hetki voi olla missä kierron vaiheessa tahansa.

Kun stimulaatio toteutetaan optimaalisesti, myös stimulaation liittyvät riskit, kuten hyperstimulaatio, voidaan välttää käytännössä kokonaan. Myös pistoslääkkeitä, esim. “jarrupistoksia” tarvitaan vähemmän tai ei välttämättä lainkaan.

Tuoresiirto vai pakastus?

Isoissa vertailututkimuksissa on osoitettu, että tulokset ovat yhtä hyviä. Mutta on tilanteita, missä pakastaminen on parempi vaihtoehto. Kun munarakkuloita on paljon ja raskaus alkaa tuoresiirrosta, raskaushormoni voi aiheuttaa munasarjojen hyperstimulaation, joka on pahimmillaan vakava uhka. Kun alkiot pakastetaan, hyperstimulaatio voidaan välttää.

Tuoresiirrossa kohtu ja alkio eivät ole aina synkronisesti samassa vaiheessa. Kun alkiot pakastetaan, siirto voidaan ajoittaa täsmällisesti.

Yksilöllinen hoito toteutetaan parhaiten siten, että ensin keskitytään munasoluihin ja alkioihin ja kaikki alkiot pakastetaan. Sitten keskitytään kohtuun, että se olisi parhaimmillaan, kun alkionsiirto tehdään.

Alkiodiagnostiikka

Jos on useita alkioita ja kaikki siirretään aikanaan kohtuun, raskauden todennäköisyys on sama riippumatta alkiodiagnostiikasta. Miksi alkiodiagnostiikkaa kuitenkin suositellaan?

Alkion ulkonäkö ei kerro mitään sen geneettisestä laadusta. Pahimmillaan kohtuun siirretään useita viallisia alkioita ennen kuin vihdoin tulee hyvän alkion vuoro. Tuloksettomat siirrot ovat turhauttavia ja nekin maksavat paljon. Luodaan toiveita ja sitten petytään. Joka kolmas, jolla olisi vielä hyvä mahdollisuus onnistua, jättää hoidot kesken. Ei jakseta enää. Erityisen turhauttavia ja masentavia ovat ne tilanteet, missä viallinen alkio johtaa keskenmenoon tai raskauden keskeytykseen.

Alkiodiagnostiikka ei takaa sitä, että raskaus alkaa, mutta sen ansiosta ei tehdä yhtään turhaa siirtoa ja siirtoa kohden onnistumismahdollisuus on paljon parempi kuin tutkimattomilla alkioilla.

Onko kohdun limakalvo liian ohut?

Yleinen käsitys on ollut se, että kohdun limakalvon (endometriumin) pitäisi olla yli 7 mm:n paksuinen, kun alkio siirretään kohtuun. Kokouksessa saatiin lohdullista tietoa niille, joilla endometrium on pysyvästi ohuempi kuin 7mm. Jopa 5 mm riittää, jos kohtu on muutoin kunnossa. Tärkeämpää kuin paksuus, on se, millä tavalla kohtu on valmistautunut ottamaan alkion vastaan. Ohutkin limakalvo voi tarjota riittävän kasvualustan, kunhan se on aktiivinen. Kohdun aktiivisuuteen voidaan vaikuttaa eri tavoin, mistä Dextrassakin on paljon kokemuksia.

Progesteroni on välttämätön raskauden onnistumiselle

Progesteroni eli keltarauhashormoni vaikuttaa monella tavalla kohtuun ja alkion kiinnittymiseen. Se on myös välttämätön raskauden jatkumiselle. Progesteronia on käytetty jo kauan tukilääkityksenä, mutta ei yksilöllisesti, vaan kaikille samalla määrällä ja saman ajan. Kun progesteroniannos määritetään yksilöllisesti verikokeen perusteella, raskaustulokset ovat olleet jopa 20 prosenttiyksikköä paremmat. Myös keskenmenoja on huomattavasti vähemmän, kun progesteronia on riittävästi.

Pakastussiirto luonnollisella kierrolla vai lääkkeellisesti?

Alkionsiirto johtaa synnytykseen yhtä suurella todennäköisyydellä riippumatta siitä, onko alkio siirretty kohtuun luonnollisella vai lääkkeellisellä kierrolla.

Menetelmillä on silti merkittäviä eroja. Äskettäin julkaistiin Tampereella väitöskirjatyö, missä osoitettiin, että lääkkeellisissä kierroissa alkaneissa raskauksissa on enemmän riskejä luonnolliseen kiertoon verrattuna. Keskenmenoja on enemmän ja ennenaikaisen synnytyksen ja pre-eklampsian (raskausmyrkytyksen) riski on jopa kolminkertainen. Erot johtuvat keltarauhasesta.

Lääkkeellistä kiertoa on käytetty paljon sen vuoksi, että siirto on helppo ajoittaa. Siirtopäivä voidaan määrittää tarkasti lääkityksen avulla. Luonnollisella kierrolla siirto voidaan joutua perumaan, jos ovulaatiota ei tule tai sen ajankohtaa ei pystytä kunnolla määrittämään tai kun siirto osuu esim. viikonloppuun.

Kokouksessa todettiin, että ideaalinen tapa tehdä pakastussiirto on ns. modifioitu luomukierto. Munarakkula saa kypsyä itsestään tai voidaan antaa kevyt lääkitys. Modifiointi tarkoittaa sitä, että ovulaation ei anneta tapahtua itsestään, vaan se käynnistetään hormonipistoksella. Silloin ovulaatio ja alkionsiirto voidaan ajoittaa tarkasti. Siirtoa ei tarvitse perua esim. viikonlopun takia kuten saattaa käydä silloin kun käytetään ovulaatiotestausta ajoittamisessa. Modifioidussa hoidossa myös progesteronitukilääkitys voidaan toteuttaa yksilöllisemmin.

Dextrassa suurin osa alkionsiirroista tehdään modifioiduilla luomukierroilla. Kokemukset ovat erinomaisia. Potilaat ovat tyytyväisiä, kun ei tarvitse pelätä, että siirto jouduttaisiin perumaan.