Mikä on AMH ja mitä AMH-arvo tarkoittaa?

Munasolu sijaitsee munarakkulassa. Pienten munarakkuloiden seinämien solut erittävät anti-Müller-hormonia (AMH), jonka määrää voidaan mitata verinäytteestä. AMH-arvo kuvaa munarakkuloiden määrää eli ns. munasarjareserviä. Verinäyte voidaan ottaa missä kuukautiskierron vaiheessa tahansa, sillä hormonin pitoisuus ei juurikaan vaihtele.

AMH-arvo voidaan mitata keneltä tahansa, mutta yleensä mittaus tehdään lapsettomuustutkimusten yhteydessä yli 35-vuotiaille naisille tai niille, joilla ultraäänitutkimuksella munasarjoissa näkyy tavallista vähemmän munarakkuloita (AFC, antral follicle count). Mittaus voidaan tehdä myös munasolujen ennakoivan pakastuksen tai munasoluluovutushoidon yhteydessä.

AMH-arvo ei ennusta sitä, alkaako raskaus vai ei. Se ennustaa munasarjojen vastetta koeputkihedelmöityshoidossa (IVF-hoito) tehtävään munasarjojen lääkkeelliseen stimulaatioon, ja sitä käytetään yhtenä työkaluna hoidon ja lääkeannosten suunnittelussa. Hyvä AMH-arvo ennustaa parempaa stimulaatiovastetta, jolloin yleensä saadaan enemmän munasoluja. Silloin löytyy helpommin hyviä alkioita kohtuun siirrettäväksi ja raskauden todennäköisyys kasvaa.

Matala AMH-arvo taas ennustaa hoidosta saatavan vähemmän munasoluja, ja siten todennäköisyys tulla raskaaksi voi olla alentunut. Korkea AMH-arvo taas kertoo munasarjojen hyperstimulaatioriskistä eli liiallisesta vasteesta IVF-hoidon aikana. Tällöin liian paljon munarakkuloita lähtee kasvuun, mistä voi seurata voimakasta turvotusta, vatsakipua, pahoinvointia ja oksentelua, joskus myös hengitysvaikeuksia (OHSS, ovarian hyperstimulation syndrome).

Naisen ikääntyessä myös munasolujen laatu huononee. Tämä on yksi syy siihen, miksi hedelmällisyys laskee, ja keskenmenojen sekä sikiön kromosomihäiriöiden riski lisääntyy iän myötä. IVF-hoitoa ei pidä suoraan evätä keneltäkään hyvin matalankaan AMH-arvon perusteella. Toki on kuitenkin arvioitava realistisesti naisen tai pariskunnan kokonaistilanne ja raskaaksi tulon todennäköisyys.