Endometrioosi
Endometrioosi on krooninen gynekologinen sairaus, josta arviolta kärsii jopa 10–15 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista. Se voi olla merkittävä tekijä lapsettomuuden taustalla.
Endometrioosi syntyy, kun kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella esimerkiksi munasarjoissa, munanjohtimissa, vatsakalvolla tai muissa lantion alueen elimissä. Tämä kudos reagoi kuukautiskierron hormonaalisiin muutoksiin aiheuttaen tulehdusreaktioita, kipua ja arpia.
Endometrioosin tyypillisimmät oireet ovat kovat kuukautiskivut ja myös muulloin kuin kuukautisten aikana esiintyvät joskus kovatkin alavatsakivut, yhdyntäkivut ja ylimääräiset tiputteluvuodot.
Endometrioosi testi
Endometrioosin toteamiseksi ei ole olemassa yhtä selkeää testiä. Useimmiten diagnoosi tehdään tyypillisten oireiden tai ultraääni tutkimuksessa todettavien endometrioosi-kystien perusteella. Varmin tapa todeta endometrioosi on tyypillisten muutosten näkyminen vatsaontelon tähystyksessä.
Dextra Hedelmällisyysklinikalla on käytössä kohdun limakalvonäytteestä tehtävä testi, jonka avulla voidaan tutkia onko kohdun limakalvolla mahdollisesti piilevää endometrioosia.
Endometrioosin vaikutukset hedelmällisyyteen
Endometrioosi voi vaikuttaa hedelmällisyyteen monella tavalla, riippuen sairauden sijainnista ja vakavuudesta. Lantion alueen tulehdusreaktio voi aiheuttaa arpeutumista niin, että munanjohtimet tukkeutuvat tai niiden liikkuvuus heikentyy. Tämä saattaa estää siittiöiden liikkumisen munanjohtimissa tai häiritä hedelmöittyneen munasolun kulkeutumista kohtuun.
Endometrioosi voi myös vaikuttaa munasarjoihin ja niiden toimintaan. Munasarjoihin muodostuvat endometrioomat eli ”suklaakystat” voivat häiritä munarakkuloiden normaalia kehitystä ja munasolujen kypsymistä. Lisäksi endometrioosin aiheuttama krooninen tulehdustila voi muuttaa lantion alueen immuunivastetta, mikä voi heikentää sekä siittiöiden että munasolujen toimintaa.
Endometrioosi ja lapsettomuuden hoito
Endometrioosin aiheuttamaa lapsettomuutta voidaan hoitaa monin tavoin riippuen potilaan yksilöllisestä tilanteesta. Lääketieteelliset hoidot, kuten kipua ja tulehdusta lievittävät lääkkeet, voivat helpottaa oireita, mutta ne eivät suoraan paranna hedelmällisyyttä. Kirurginen hoito eli laparoskopialla tehtävä endometrioosipesäkkeiden poisto, voi parantaa hedelmällisyyttä erityisesti lievissä ja keskivaikeissa tapauksissa.
Jos luonnollinen raskaus ei onnistu, hedelmöityshoidot, kuten inseminaatio tai koeputkihedelmöitys (IVF), voivat olla tarpeen. Vaikeassa endometrioosissa IVF saattaa olla tehokkain tapa saavuttaa raskaus, sillä se ohittaa monet sairauden aiheuttamat esteet, kuten munanjohtimien toimintahäiriöt.
Psyykkinen ja sosiaalinen vaikutus
Endometrioosin ja lapsettomuuden yhdistelmä voi aiheuttaa merkittävää psyykkistä kuormitusta. Krooninen kipu, epävarmuus tulevaisuudesta ja hedelmöityshoidot voivat vaikuttaa naisen elämänlaatuun ja henkiseen hyvinvointiin. Lisäksi endometrioosia sairastavat naiset kohtaavat usein viivästyksiä diagnoosissa ja hoidon aloituksessa, mikä voi lisätä heidän ahdistustaan.
Yhteenveto
Endometrioosi on merkittävä lapsettomuuden aiheuttaja, mutta sen vaikutukset ovat monisyisiä ja yksilöllisiä. Varhainen diagnoosi ja räätälöidyt hoitomenetelmät voivat parantaa sekä hedelmällisyyttä, että elämänlaatua.
On tärkeää, että endometrioosia epäilevät naiset hakevat asiantuntevaa apua ja tukea mahdollisimman varhain. Silloin, kun raskaus ei ole ajankohtainen, on hedelmällisyyden suojelemisen kannalta tärkeää pyrkiä pitämään endometrioosi kurissa sopivan lääkityksen avulla. Lääkitys lopetetaan vasta, kun raskaussuunnitelmat ovat ajankohtaisia.