Naisen hedelmällisyystutkimukset

Tutkimuksilla selvitetään hormonitoimintaa, tapahtuuko munarakkulan kypsyminen ja ovulaatio normaalisti, ja mikä on synnytinelinten rakenteellinen tilanne.

Tärkeimmät menetelmät ovat verikokeet ja ultraäänitutkimukset, mutta myös hoitojen yhteydessä saadaan diagnostista tietoa.

Hormoniverikokeista yleisin on AMH, se kuvaa munarakkuloiden määrää eli ns. munasarjareserviä. Sen lisäksi on myös muita raskauden todennäköisyyteen viitteitä antavia verikokeita. FSH ja LH mittaavat munasarjojen toimintakykyä, TSH kilpirauhasen toimintaa, Prolaktiinin liikaeritys jarruttaa munasarjojen toimintaa. Progesteronia mitataan loppukierrossa ja raskauden alkaessa. Muihin yleisiin verikokeisiin kuuluu myös Ferritiini-arvon määrittäminen.

Ultraäänitutkimus on tärkein menetelmä naisen synnytinelinten rakenteiden ja toiminnan tutkimisessa.  Sen avulla voidaan seurata munarakkulan kasvua ja ovulaatiota, laskea tarjolla olevien munarakkuloiden määrä (Antral Follicle Count, AFC).  Munajohtimien aukiolotutkimus  (hydrosonografia, salpingosonografia) kuuluu lapsettomuuden perustutkimuksiin.

Ovulaation selvittäminen tapahtuu joko kotitestillä, ultraäänellä tai verikokeella (progesteroni).